Jottei sadetakista tullut liian poikamaista, päätettiin Lunan kanssa koristella se sydämenmallisilla heijastimilla. Jos katsoo tarkkaan, huomaa, etta takaosa lerpattaa kummallisesti. Käytössä se meinasi myös valahtaa jommalle kummalle puolelle. Täytyy siis tehdä uusi ekskursio kangaskauppaan ja ostaa kuminauhaa, jotta takaosaan saadaan joustavat lenkit, joista jalat voi pistää läpi. Sitten luulisi ainakin pysyvän paikoillaan. Ihan hyvä tästä ensimmäisestä versiosta tuli ja loppujen lopuksi, mikä kuosi sopisikaan paremmin meidän wannabe metsästyskoiralle kuin camo? Mutta minkähän takia saatiin Lunan kanssa huvittuneita katseita, kun ulkona rymyttiin?
Edit. Kuvat vaihdettu parempiin.
Edit. Kuvat vaihdettu parempiin.
4 kommenttia:
Joo, eikö olekin huonot valikoimat Eurokankaassa. Mäkin olisin ehdottomasti halunnut esim. vaaleanpunaista tikkikangasta, mutta eihän siellä ollut mitään edes pienesti söpöä väriä. Samaten sateenpitäviä ulkoilukankaita oli vain tummia värejä..
Seuraavaksi haluisin löytää jotain kivaa fleecekangasta, mutta saa nähdä, miten sitä taas pettyy.
Mutta hieno on Lunan takki! Ja tosi polku-uskottava.. :)
Kiitos kehuista! Lunakin tuntuu tykkäävän takista, ainakin sen esiin ottaminen saa aina aikaan pari ylimääräistä hyppyä ;)
Tosiaan, mistäköhän saisi jotain söpöä sadetakkikangasta? Luulin, että maan suurimmasta eurokankaasta löytyisi, mutta ei. Pitäis varmaan lähteä käymään läpi pienempiä liikkeitä.
Kyllä tuolla takilla kelpaa polkuja jolkotella! Tein itsekin noin vuosi sitten sadetakin pienelle koiralle äidin vanhasta kaapissa marinoituneesta kullanvärisesta sadetakkikankaasta. Laitoin siihen vaaleanpunaisen fleece-vuorin. ;)
Hei Santra. Sadetakista tuli varmasti tosi hieno. Täytyy itsekin yrittää uutta takkia tuolla pinkillä vuorella, se väri taitaa sopia ihan kaiken kanssa (nimim. miss piggy) ;)
Lähetä kommentti