Ihan pöllöä

*Tirsk*

Hihihi, tästä lisää myöhemmin :D

Välipalatöitä

Juup, ei mitään uutta täällä tänään. Neuletakin valmistumisen jälkeen olen pitänyt vähän taukoa. En silti ole ollut täysin toimettomana, en sentään. Puikoilla on heilunut sekä huopasta että jäänsinistä kid mohairia. Niistä lisää tuonnempana. Ensin täytyy hehkuttaa, että vihdoinkin sain käsiini Debbie Stollerin uusimman opuksen: Son of Stitch'n Bitch. Siinä silmiini osui heti ensimmäisenä kannessa oleva kaulahuivi, tämä:

Huivin jujuna on kaksipuoleisuus, eli vihreä on toisella puolella musta ja päinvastoin. Mieheke tulee saamaan tällaisen omaksi halusi tai ei, ja halusihan se :)

Kaksipuoleista neulepintaa oli sitten heti pakko päästä harjoittelemaan. Puikoille hyppäsi siis jo edellä mainittu huopanen.

Tässä valmistuu jälleen uudet huopatossut, tällä kertaa ihan mulle vain :) Tossut ovat päältä pinkit ja sisältä harmaat. Olisin siis ilman tätä tekniikkaa joutunut neulomaan kahdet eri väriset tossut ja huovuttamaan ne sitten päällekkäin. Kaksipuoleisena neuleena molemmat tossut valmistuvat samalla kertaa. Aika hidasta, mutta kätevää.

Valmiita tossuja ei esitellä tällä kertaa, sillä mulle kävi vanhanaikaisesti ja lanka pääsi loppumaan kesken kaiken. Ehkä ensi kerralla sitten..

Ja vielä yksi tiedotusluonteinen asia: Satumaan omat labelit ovat saapuneet! Näillä viimeistellään tästä lähtien kaikki pajasta lähtevät tuotteet. Ihqua! ;) Labelit tulivat täältä.

Pitsiä ja muita ihanuuksia

Lankavarastoani penkoessani löysin todellisen aarteen: tämän pitsin virkkasin joskus yläasteella äidin ohjeiden avulla. Tarkoituksena oli reunustaa kaksi pyyhettä tällä pitsillä sitten joskus, kun asuisin omassa kodissa. Olin unohtanut pitsit kokonaan. Ovat kyllä nykyiseen makuuni melkoisen prinsessamaiset ja hempeät, mutta päätin, että täytyyhän noiden päästä esille vihdoinkin. Ei muuta kuin pyyhkeitä ostamaan :)

Viime perjantaina eksyin jälleen kerran Novitan tehtaanmyymälään (on todella vaarallista asua vajaan kilometrin päässä tuosta paikasta). Sieltä mukaan lähti välttämättömien Tennesee-kerien lisäksi alessa olleet neljä kerää ihanan vihreää Kid Mohairia. Jossain vaiheessa siitä syntyy vyötteessä olevan ohjeen mukainen pitsihuivi. Ja jotta sain pussin täyteen lankaa, ostin vielä pussitavarana harmaata huopasta; 400 g maksoi vaivaiset 6 euroa. Kuka voisi ohittaa tuollaisen mahdollisuuden?

Viikko sitten Marimekon ystävämyynneistä
bongasin tätä ihanaa kangasta: limenvihreää Samovaari-batistia. Viime kesänä kuolasin tästä tehtyjen mekkojen perään, mutta sitten kun olisin ollut ostamassa sellaisen itselleni, olivat kaikki sopivat koot menneet. Eikä tätä tietenkään ollut myynnissä metritavarana, koska kyseessä oli vain vaatetukseen tehty kangas. Mutta kuinka ollakaan, Herttoniemen tehtaanmyymälästä bongasin tätä ja hintakin oli vain naurettavat 6 euroa metriltä. Tämän lisäksi kotiin lähti samaa kangasta vaaleansinisenä. Näistä tulee syntymään ihania mekkoja (sitten joskus).