Alppitunnelmia

Terveisiä Alpeilta! Ihastuin sydänjuuria myöten ihaniin pikkukyliin, joissa kaikissa tuntui aina olevan jotain meneillään. Jokaisella niistä oli myös omat joulumarkkinansa, joissa pääsin maistelemaan kuumaa glühweinia ja syömään mahan täyteen lebkucheneita. Lankaostoksille en tällä kertaa ehtinyt, sen sijaan keskityin valokuvaamaan maailman söpöimpiä ikkunaluukkuja.

Kotosuomessa sain valmiiksi omiksi tulevat huopatossut. Koristelin ne neulahuovutuksella, joka onkin tosi hauskaa puuhaa.

Ystävälle tein joululahjaksi kaulahuivin Novitan nallesta ja jäänsinisestä tangosta. On todella pehmoinen ja ihana :) Kaveri sai samanlaiset lapaset jo viime vuonna, nyt vasta valmistui settiin kuuluva huivi. Luna esittelee:

Huomenna matkustamme joulunviettoon pohjanmaalle. Mukaan lähtee valtava määrä lankaa ja kankaita ja suuria suunnitelmia. Toivottavasti jotain valmistuu esiteltäväksi asti. Ihanaista joulua kaikille!

Välipalatöitä

Juup, ei mitään uutta täällä tänään. Neuletakin valmistumisen jälkeen olen pitänyt vähän taukoa. En silti ole ollut täysin toimettomana, en sentään. Puikoilla on heilunut sekä huopasta että jäänsinistä kid mohairia. Niistä lisää tuonnempana. Ensin täytyy hehkuttaa, että vihdoinkin sain käsiini Debbie Stollerin uusimman opuksen: Son of Stitch'n Bitch. Siinä silmiini osui heti ensimmäisenä kannessa oleva kaulahuivi, tämä:

Huivin jujuna on kaksipuoleisuus, eli vihreä on toisella puolella musta ja päinvastoin. Mieheke tulee saamaan tällaisen omaksi halusi tai ei, ja halusihan se :)

Kaksipuoleista neulepintaa oli sitten heti pakko päästä harjoittelemaan. Puikoille hyppäsi siis jo edellä mainittu huopanen.

Tässä valmistuu jälleen uudet huopatossut, tällä kertaa ihan mulle vain :) Tossut ovat päältä pinkit ja sisältä harmaat. Olisin siis ilman tätä tekniikkaa joutunut neulomaan kahdet eri väriset tossut ja huovuttamaan ne sitten päällekkäin. Kaksipuoleisena neuleena molemmat tossut valmistuvat samalla kertaa. Aika hidasta, mutta kätevää.

Valmiita tossuja ei esitellä tällä kertaa, sillä mulle kävi vanhanaikaisesti ja lanka pääsi loppumaan kesken kaiken. Ehkä ensi kerralla sitten..

Ja vielä yksi tiedotusluonteinen asia: Satumaan omat labelit ovat saapuneet! Näillä viimeistellään tästä lähtien kaikki pajasta lähtevät tuotteet. Ihqua! ;) Labelit tulivat täältä.

Lumimyrskyn aikaan

Lunta saatiin vihdoin tänne eteläänkin. Ja oikein myrskyn kera. Nyt onkin hyvä hetki esitellä jälleen valmistuneita töitä, kun ulos ei ole asiaa oven eteen tuiskunneen lumikinoksen vuoksi. Ollaan siis käytännöllisesti lumen saartamina. Aika jännää :)

Nämä tossut valmistuivat äidille joululahjaksi. Kokokin on vihdoin oikea. Olen testannut tossuja tepastelemalla näillä aamuisin ja tuntuvat todella ihanilta paleleviin jalkoihin. Haluan samanlaiset!

Olen vihjaillut täällä työn alla olevasta neuletakista. Töttöröö. Täten julistan takin olevan valmis. Ja vaikka työtä aloittaessa mulla ei ollutkaan mitään ohjeita tai edes suurempaa visiota miltä takki tulisi valmiina näyttämään, täytyy vain ihmetellä miten hyvä siitä lopulta tuli.

Lankana on Novita Tennesee ja puikkoina 2,5 milliset. Edessä on pieni palmikkoyksityiskohta, takki suljetaan hakasilla ja hihat ovat aavistuksen verran puhvit. Tykkään.

Lopuksi vielä kuva meidän koiruudesta lumimyrskyn keskeltä. Antaa tulla vaan lunta, uudessa takissa ei palele yhtään!

Nyt kun ulkoilut on ulkoiltu ja aikaansaannokset esitelty, voidaan hyvillä mielin sytyttää kynttilät, kääriytyä sohvan nurkkaan hörppimään glögiä ja aloittelemaan jotain uutta ihanaa projektia. Hörps! Pitäkää itsenne lämpiminä!

Sydämellistä

Myönnän. Olen jäänyt täydellisesti kiinni huovutukseen. Tämmöisiä sydämiä on nyt syntynyt iso kasa:

Mikäs sen kivempaa, kuin kattella töllöstä idolseja ja huovutella samalla näitä söpöyksiä :) Osa on mennyt huopatossujen koristeeksi ja osasta tekaisin rintaneuloja kiinnittämällä takapuolelle hakaneulan. Ihanan söpöä! :)

Tähän loppuun liitän vielä kuvan vuosia sitten virkkaamastani piposta, jonka löysin uudelleen vaatekaapin inventaarion yhteydessä. Pitihän sitä heti kokeilla lenkillä ja hyvältä tuntui. Enpä olekaan vielä ikinä tehnyt toista näin hyvin päähän passaavaa pipoa. Värikin on mun mielestä erinomainen.

Lunan uudet vaatteet

Kamala, mitä rapakelejä on viime aikoina piisannut. Eevan esimerkin innostamana päätin siis ommella meidän koiruudelle sadetakin, jottei ihan joka pissalenkin jälkeen tarvitsisi kuivata koko otusta. Tein siis ekskursion lähimpään eurokankaaseen toiveena löytää jotain ihanan söpöä sadetakkikangasta. Noh, lievä pettymys, kun ainoa sadetakkikankaaksi sopiva rätti olikin maastokuvioista. Pienen tuumaustauon jälkeen päätin kuitenkin ostaa kyseistä kangasta ja räpeltää siitä vaikka koekappaleen. Vuoreen ja joustavaan kaulukseen käytin vihreää trikoota. Tämmöinen siitä tuli:

Ja heti päästiin testaamaan uutta asua tositoimissa. "Tässä takissahan voi kaivaakin"!

Jottei sadetakista tullut liian poikamaista, päätettiin Lunan kanssa koristella se sydämenmallisilla heijastimilla. Jos katsoo tarkkaan, huomaa, etta takaosa lerpattaa kummallisesti. Käytössä se meinasi myös valahtaa jommalle kummalle puolelle. Täytyy siis tehdä uusi ekskursio kangaskauppaan ja ostaa kuminauhaa, jotta takaosaan saadaan joustavat lenkit, joista jalat voi pistää läpi. Sitten luulisi ainakin pysyvän paikoillaan. Ihan hyvä tästä ensimmäisestä versiosta tuli ja loppujen lopuksi, mikä kuosi sopisikaan paremmin meidän wannabe metsästyskoiralle kuin camo? Mutta minkähän takia saatiin Lunan kanssa huvittuneita katseita, kun ulkona rymyttiin?

Edit. Kuvat vaihdettu parempiin.