Uusia oppeja

Olen aina kammonnut pitsineuleita. En siksi, ettei ne mielestäni olisi kauniita, vaan koska en ole itse koskaan uskonut osaavani sellaista tehdä. Langankierrot ja pitsineulekaaviot ovat aina näyttäneet hirvittävän hankalilta, hyihyi. Jostain syystä olen rinnastanut pitsineuleet ja niihin liittyvät ohjeet peruskoulun matematiikan tunteihin.

En tiedä, onko ikä tuonut varmuutta vai onko päässä naksahtanut jotain kohdilleen, sillä päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja uskaltaa kokeilla pitsineuletta. Ohjeeksi valitsin mahdollisimman helpon: Novitan lankavyötteestä löytyvän pitsipashminan. Ihmetys oli suuri, kun ei se pitsin neulominen ollutkaan mitenkään ylimaallisen vaikeaa. Pashmina valmistui talviloman aikana jo puolittain, mutta loman jälkeen muut työt ajoivat tärkeysjärjestyksessä sen ohitse ja toinenkin pitsineule on ehtinyt täällä esittelyyn ennen tätä.

Ohje: Pitsipashmina, Novitan lankavyötteestä
Lanka: Novitan Kid Mohair, 170 g
Koko: 45 x 220 cm

Huivilla on kokoa ja näköä. En ole mikään mahdoton pitsihuivien ystävä, mutta tähän voin hyvin kuvitella kääriytyväni talven paukkupakkasilla. Menisi hyvin myös talvijuhlissa lämmikkeenä.

Huh, enää muutama työpäivä ja sitten alkaa kauan odotettu kesäloma. Olin varannut lomapuuhaksi Novitan Bambua ja kivan pitsineuletunikan ohjeen (huom. taas pitsiä!), mutta nyt näyttää siltä, että ohjeen koukuttavuuden vuoksi se taitaa valmistua ennen varsinaista loman alkua. Ja psst. Menitassa Bambun poistovärit hintaan 1,95 e!

Samovaari vol. 2

Ihana kesäpäivä Porvoon vanhassa kaupungissa. Sitä oli kiva viettää uudessa mekossa. Kuka muistaa vielä nämä ihanuudet, jotka hamstrasin Marimekon tehtaanmyymälästä? Toisesta tuli mekko lomagarderoobiin ja toisesta nyt tämä ihana kesämekko:

Kangas: Marimekon limenvihreä Samovaari-batisti
Kaava: yhdistelemällä erilaisia ohjeita
Koko: Satun koko :)

Tykkään tosi paljon. Yläosasta tuli kivan napakka ja istuva, alaosa on puolestaan väljä ja vilpoisa. Tämä on varmasti yksi kesän lempparimekoista.

Kuvissa mekko on vähän ryppyinen kuuman auton jäljiltä ja jos huomaatte joitain tahroja, voi niistä syyttää vain ja ainoastaan Brunbergin tehtaanmyymälää...

Sukkasillaan

Pari viikkoa sitten olin työmatkalla Kittilässä, kun akuutti tekemisen puute pääsi yllättämään. Onneksi olin varannut mukaan sukkapuikot ja pari nurkkiin jäänyttä Novita wool neliraita -kerää. Olin ajatellut niistä lapasia tai sormikkaita, mutta kerät itse päättivät, että he tykkäisivät olla mieluummin polvisukkina. Ja minkälaiset polvisukat niistä syntyikään: ihan superhienot ja aivan mainiot hieman koleaan juhannusiltaan.

Kaksi kerää lankaa ei aivan riittänyt varpaisiin saakka, vaan jouduin hieman soveltamaan. Onneksi kaupasta löytyi juuri oikean sävyistä luonnonvalkoista woolia.

Sukkasilla oli kiva tepastella savusaunan portailla ja ihailla vaaleaa kesäyötä juuri tervatussa puuveneessä istuskellen.

Savusaunan tuoksussa on sitä jotain...

Väriterapiaa juhannukseksi

Edit. Blogger oli onnistunut hukkaamaan postauksen kuvat. Ne on ladattu uudelleen, toivotaan, että nyt pysyvät.

Hih, olen niiiiin iloinen ompelemistani verhoista...

... samoin kuin sävysävyyn värjäämistäni tyynyistä. Näistä saa taas virtaa pitkälle syksyyn.

Kangas Marimekon Lumimarja
Tyynyt Pentikin, alunperin luonnonvalkoiset tyynyt värjättiin Dylonin pesukonevärillä, sävy Flamingo Pink.

Säätiedotusten mukaan juhannuksena ei paljon auringossa paistatella, mutta se ei meidän uimamaisteria haittaa. Vesi pärskyen ja häntä vispaten toivotamme kaikille oikein leppoisaa ja turvallista juhannusta! :)

Hihat liekeissä

Alkukesä on sitten ihanaa aikaa; silloin on paljon kivoja juhlia, joissa syödä mahansa täyteen herkkuja. Kyseisenä aikana paistaa yleensä myös aurinko, asia, mikä yllättää IHAN JOKA VUOSI ainakin allekirjoittaneen. Kuten kuvista näkyy, aurinko paistoi ja talven jäljiltä paperinvalkoinen Satu poltti itsensä. "Eihän nyt toukokuussa vielä voi palaa, eikä ainakkaan Oulusa". Joopajoo.

Viikonloppuna vietettiin siis iki-ihanan kummipoikani ristiäisiä aivan upeassa säässä. Kyseisiin juhlallisuuksiin olin neulonut pitsihihattimen, joka sopi satiinimekon pariksi oikeinkin hyvin.

Malli: Pitsikaitalehihatin, Novita kevät 2009
Lanka: Novita Cotton ~250 g, puikot 3,5
Koko: XS

Tästä tuli ihan kiva, vaikka puuvilla löpsähtääkin mulla käytössä tosi nopeasti. Jostain ryhdikkäämmästä langasta olisi voinut tulla paljon kivempi. Nyt kaipaan kipeästi ärhäkkää väriterapiaa, sillä luonnonvalkoisen/beigen neulominen alkaa pikkuhiljaa kyllästyttää. Seuraavaksi siis jotain ihan muuta.