Syksyn aikana opettelin neulahuovutuksen alkeet ja innostuin Sincon "Pienet huopahauvat" -kirjasta. Selkeiden ohjeiden avulla koiria syntyikin monta erilaista ja lopulta uskaltauduin vähän sooloilemaankin. Astman takia omista koirahaaveistaan luopuneelle kummitytölle huovutin kolme erilaista koiraa: ranskanbuldogin, dalmiksen ja kettuterrierin.
Pienimmälle kummipojalle huovutin astetta suuremman koiruuden, rotu muistuttaa etäisesti labradoria.
Kummipojan pakettiin sujahti myös ronsupipa. Koon suhteen olin hyvin epävarma, toivottavasti ei ole ensi keväänä liian suuri pidettäväksi. Lankana Novitan wool. Norsukuvio on Jessica Trompin ja alkuperäinen idea norsuista Jatan ihanasta norsusliparista.
Pikkusiskolle olin jo teettänyt Ifolorin kuvakirjan yhteisestä Italian matkasta, kun sitten näin siskon hiplaavan hurmiossa Indiskan violettia pitsihuivia. Sillä hetkellä päätin, että siskohan saa sellaisen, mutta aivan muuna kuin sähköisenä akryyliversiona. Aikaa kaksi päivää, johon piti mahduttaa myös kaikki sukulaisvierailut, joululeipomiset ja yöunetkin. Mutta niin se vain valmistui!
Malli: Pitsihuivi, Novita talvi 08
Lanka: Novita Rose Mohair, tumman violetti, noin 120g
Modausta: 6 mallikerran sijasta vain 4
Koko: noin 40 x 170 cm
Lanka: Novita Rose Mohair, tumman violetti, noin 120g
Modausta: 6 mallikerran sijasta vain 4
Koko: noin 40 x 170 cm
Edellisen postauksen lipastokin on valmis. Pinta hiottiin ja maalattiin sen jälkeen hennosti sävytetyllä valkoisella. Siitä tuli oikein kaunis. Samaan tyyliin entisöidään myös joku aika sitten esitelty pinnasänky. Niistä kuvia myöhemmin.
6 kommenttia:
Ihania nuo huovutetut koirat, mulla ei varmaankaan olis kärsivällisyyttä tehdä tuollaisia.
Tuo ronsupipo on kyllä ihan yliveto. Minä haluaisin tuolalisen itselle ja Elmolle tietty kans :) Mutta oot sinä nopea neulomaan kun huivin sait tehtyä nuin nopeesti, hui :)
Hyvää tulevaa vuotta ja mukavaa odotusaikaa tulevalle vuodelle!
Ukko kiittää ihanasta lahjasta! Pipo oli täysin sopivan kokoinen. :) Mun lahjojen joukosta ilmestyi myös Pienet huopahauvat, joten pitänee alkaa opettelemaan niiden tekemistä itsekin!
Mutta oli sulla kyllä hurja tahti pitsihuivin kanssa.. Ja lopputuloskin aika hurjan hieno! :)
Kiitos Hannalle ja Eevalle :) Huopahauvat ei ole ollenkaan niin hankalia tehdä, kuin aluksi tuntuu. Ensimmäisen koiruuden jälkeen tekniikka on tullut tutuksi ja työtahti nopeutuu huomattavasti. Rohkeasti vain yrittämään.
Kiva kuulla, että pipo oli sopiva. Se tuntui aluksi tosi suurelta. Nappasin silmukkamäärän jostain vanhasta ohjeesta ja modasin langalle sopivaksi. Toivottavasti pysyy päässä, kun tein siistä tuollaisen ison miehen mallisen :)
Ihania nuo huopahauvat. Mun vanhin tytär huovutti mumminsa kanssa tuollaisia huopahauvoja vanhempieni lapinkoiran villoista. Tosi upeita lapinkoiria niistä kyllä tulikin.
Huovutus ei ole oikein mun juttu (Olen päättänyt, että huovutuskärpänen ei minuun pure.). Ompelua ja neulomista harrastan kyllä senkin edestä.
Hei Sande. Huovuttamiseen jää salakavalasti koukkuun. Itsekin olisi tarkoitus kokeilla noiden hauvojen tekoa meidän labbiksen karvoista, niitä kun riittää :)
Ihania ja sympaattisia huovutushauvoja! Pipo ja huivikin ovat onnistuneet kivasti.
Otatko minuun yhteyttä osoitteeseen kasityoperhonen@hotmail.com, minulla olisi sinulle pieni yllätys. :)
Lähetä kommentti