Messutuliaisia

Viime viikonloppuna järjestettiin Helsingin Wanhassa Satamassa perinteiset Kädentaito-messut. Sinnehän oli pakko päästä ja onneksi sain houkuteltua ystävän mukaan. Mukaan tarttui kaikkea ihanaa:

- ihana pupulakki vastasyntyneen kokoa by Sametti Sydän
- keraamisia nallenappeja (www.poppeli.fi)
- lankaa, Shoppel Wollen Reggae print ja BC Garnin Semilla Titityyltä
- eläinaihesia tilkkuja (en enää muista mistä nämä ostin)

Vilautan tässä yhteydessä myös puikoilla olevaa työtä, kastemekkoa. Se syntyy Grinascon valkoisesta merinovillasta Novitan muksuekstran (2008) ohjeella. Kamalan kova homma, mutta ainakin tässä vaiheessa näyttää siltä, että vaiva on sen arvoinen.

Ajan- ja langankulutusprojekteja

Enpä olisi ikinä uskonut, että näin voisi käydä: päiviin on välillä hankala keksiä täytettä. Töissä ollessa lomasta haaveili koko ajan ja suunnitteli, mitä kaikkea kivaa sitä sitten voisi tehdä. Noh, nyt on sitten suursiivottu, leivottu pakastin täyteen pullaa ja sämpylää, neulomista odottaneet työt neulottu ja muutamat päiväunetkin nukuttu. Nyt päivät tuntuvat olevan pelkkää odottamista. Uskoisin näin käyvän lähes kaikkien raskautuneiden naisten kohdalla jossain vaiheessa.

Valmistuneita töitä olisi siis ihan valtavasti odottamassa esittelyä. Tässä pari niistä.


Tämän villatakin aloitin viime syksynä työmatkalla Kittilässä. Se jäi kuitenkin kesken ja viimeistelyn sain hoidettua vasta nyt. Malli ja mitat tulivat ihan päästä, joten toivottavasti on edes kutakuinkin istuva ja sopiva. Napit halusin yrittää tehdä virkattuina palloina ja niistä tulikin oikein hauskat.

Malli: oma
Koko: pieni :)
Lanka: Novita wool, luonnonvalkoinen ja vihreä
Norsukuvio: bongattu aikoinaan Jatan ihanasta norsusliparista, alunperin Jessica Trompin


Ja kun vauhtiin päästiin, niin pitihän mamman itsekin saada jotain norsuista. Tähän pipoon käytin pinkin alpakkalangan, joka jäi yli karhunpoikahaalarista. Tuli aika söpö. Olen tehnyt samalla mallilla myssyn aiemminkin, mutta se on jäänyt suuren kokonsa ja ei_niin_kivan_langan takia käyttämättä. Tästä tuli kerralla suosikki!

Malli: Jatan MarioMyssy
Lanka: Drops Alpaca kaksinkertaisena, yhteensä noin 70 g, norsuissa joku vanha jämälanka
Puikot: 4
Fiilis: Jee!

Nyt kun olen menestyksekkäästi saanut ainakin osan jämälangoista jalostettua käyttötuotteiksi, olikin aika tehdä ihan pikkuinen visiitti lankakauppaan. VIRHE! Lankamaailma Nordian ja Menitan kautta kotiin kulkeutui taas pusseittain lankaa, eikä kaikille ole vielä edes ehditty miettiä käyttötarkoitusta. Pöh. Yksi projekti tosin hyppäsi puikoille jo eilen. Siihen liittyy puoli kiloa valkoista merinovillaa ja pitkästi pitsineuletta. Arvaako kukaan, mistä voisi olla kysymys? :)

Sairaalalaukku

Tämä projekti on lojunut ruokapöydän alla (kyllä, luit aivan oikein) jo useita viikkoja. Olin päättänyt ommella Marimekon tehtaanmyymälästä hamstraamastani pellavaisesta ananaskankaasta ison olkalaukun, mutta kaavojen puutteessa projekti jäi kesken. Tiesin suurin piirtein minkälaisen laukun haluan, mutta itsetehdyt kaavat pelottivat. Ja kun ei ollut ohjeitakaan mistä lähteä liikkeelle. Onneksi eilispäivälle sattui ihan kamala lumipyry, joten sisälläolon ahdistamana kaivon kankaat esille. Ja tadaa: tuloksena iso olkalaukku, johon pakata Papu Palleron kotiintulovaatteet.


Malli: oma
Kangas: Marimekon pellavainen Ananas, vahvikehuopaa Eurokankaasta, vuorena jotain vanhaa ulkoilukangasta
Mitat: ISO


Laukku kapenee hieman ylöspäin. Sivuilla ja pohjassa Eurokankaasta ostettua kovikehuopaa, joka toimii tosi hyvin. Vuoreksi kaivoin kangaslaatikosta vuosia marinoitunutta ulkoilukangasta, jonka toinen puoli on muovitettua (?). Inhan tuntuista tavaraa leikattavaksi ja ommeltavaksi. Olkaremmi alkaa ihan alareunasta, päättelin tämän antavan laukulle enemmän tukea ja remmille vahvuutta. Laukku suljetaan tarranauhalla. Laukun sisällä leveä sisätasku, johon voi pakata jotain pienempää mukaan otettavaa.


Tässä vielä hyvin tyylikäs kuva, jonka tarkoituksena on todistaa, että on se iso. Siis se laukku.

Karhunpoika

Jämälankojen tuhoamisprojekti on kovassa vauhdissa. Dropsin tummanruskeaa alpakkalankaa olin varannut omaa slipoveria varten, mutta jossain vaiheessa minulta meni hermot. Ohutta lankaa on todella turhauttavaa neuloa 2,5 -puikoilla, varsinkin, kun on vasta ähertänyt samasta langasta kovatöisen takin. Projekti sai siis jäädä siltä kertaa. Viikko sitten löysin langat uudelleen ja päätin tehdä niistä jotain vähän pienempää. Tuloksena tällainen pieni karhunpoikahaalari.

Malli: Moda 6/2008
Koko: 0-3 kk
Lanka: Drops Alpaca, tummanruskea ja pinkki, yhteensä noin 150 g
Puikot: 2,5 ja 3
Napit: puunapit Stockalta
Modausta: Lahkeet neulottu pidempinä ja nappilista mittausvirheen takia lyhyempänä kuin ohjeessa

Langan sain tuhottua tähän todella tehokkaasti. Lopussa näytti jo siltä, että se loppuisi jopa kesken. Sen takia nappilistan vastakappale on neulottu pinkkinä. Loppujen lopuksi siitä taisi tulla vain piristävä yksityiskohta. Korviin en ole kovin tyytyväinen, sillä mielestäni ne muistuttavat enemmän kissan kuin karhun korvia... Nooh, eläinkuntaan kuuluvan otuksen korvat kuitenkin :)

Sain Eevalta kuvahaasteen. Tarkoitus on avata kuvatiedostoista neljännen kansion neljäs kuva ja julkaista kuva selitysten kera. Ja lopuksi haastaa muita mukaan. Jouduin vähän fuskaamaan tässä, sillä kansion neljäs kuva oli hieman nolo kuva itsestäni. Sen takia tässä kansion seuraava kuva. Kyseessä on mieheni ja minun ensimmäinen yhteinen lomamatka vuodelta 2003, kohteena Thaimaa ja upea Koh Chang -saari. Kuvaan ei ole eksynyt rannalle huuhtoutunut hukkunut, vaan siinä V nautiskelee päivän viimeisistä auringonsäteistä vedenrajassa. Ihania muistoja. Heitän haasteen eteenpäin Käsityöperhoselle.

Vanhoja ja uusia ystäviä

Minulla oli pienenä yksi pehmoystävä yli muiden: Urpo Karhuherra. Urpo oli alkujaan löytökarhu; se oli virunut hylättynä äitini työpaikan löytötavarahyllyssä jo vuosia, kunnes äiti päätti pelastaa reppanan ja tuoda sen kotiin. Pesun ja paikkauksen jälkeen Urpo päätyi minun hoidettavakseni ja petikaveriksi. Ja voi miten uskollinen ystävä se olikaan. Monet salaisuudet ja murheet Urpo on kuunnellut vuosien varrella ja on seurannut minua lapsuudenkodistani kauas maailmalle.

Tänä aamuna Urpo sai todistaa myös uuden ystävän syntyä. Jämälangan palasista ja täyteaineista syntyi tämä Jussi Valkonen (kaima asuu elämystavaratalo Kasvihuoneilmiössä).

Jussi syntyi virkkaamalla Novitan Luxus Cotton -langan jämistä. Täytteenä vanua erinäisistä lähteistä, silmät, suu ja nenä sen sijaan ovat ihan uutta muliinilankaa. Jussilla on myös vaaleanpunainen töpöhäntä, mutta sitä hän ei kainona miehenä halunnut kuvattavaksi. Jussi on ainulaatuinen, häneen ei ole ohjetta.

Jussille on suunniteltu erittäin tärkeää tehtävää: hän tulee toimimaan pienen ihmistaimen luottoystävänä ja halikaverina tämän elämän alkumetreillä.