Ihan pöllöä

*Tirsk*

Hihihi, tästä lisää myöhemmin :D

Kestoilua

Minulle on ollut aina hyvin selvää, että jos meille joskus suodaan perheenlisäystä, suosittaisiin meillä kertakäyttövaippojen sijaan kestosellaisia. Äitiyspakkauksesta löytyneestä kestovaippainfosta sain viimesysäyksen tähän, kun luin, että kertakäyttövaipoista kertyy vauvan vaippaiän aikana jopa 400 kg jätettä. Uskomaton määrä! Tahdon siis yrittää kaikkeni, että tuo jätevuori pienenisi edes hieman.

Kun aloin tutustumaan kestovaippojen maailmaan, menin heti pyörälle päästäni. On mahdoton määrä sääntöjä ja erilaisia tapoja, jotka määrittävät kestovaippojen toimivuuden. Jo pelkästään materiaalivaihtoehtoja on mielestäni ihan liikaa... Pää meni sekaisin jopa erilaisten vaippamallien viidakossa. Mitä tarkoittavat sisävaippa, taskuvaippa, nauhavaippa, harsovaippa jne.? Onneksi minulla on kuitenkin kestovaipoista innostunut ystävä, jolle voin soittaa hätäpuheluja pahimpaan vaippahämmennykseen. Häneltä sain myös todella arvokkaan lahjan. Pikkuhiljaa kestovaippojen maailma on alkanut avautumaan myös minulle.

Myllymuksuilta tilasin pienen starttipaketin, jonka ohjeilla ja materiaaleilla syntyi kaksi taskuvaippaa. Pintakankaana PUL ja sisäpuolella toisessa microfleece ja toisessa joustofrotee. Imuiksi tein bambuhamppufleecestä taittoimut. Vaippojen toimivuuden näkee tietysti vasta käytössä, mutta vähän jo arveluttaa nuo reisikuminauhat; toivottavasti tulivat tarpeeksi tiukalle.

Tästä innostuneena tilasin Myllymuksuilta lisää materiaaleja ja päätin yrittää Kestovaippainfon sivuilta löytyvillä Mummut-sisävaippojen kaavoilla. Pintakankaaksi valitsin kangaslaatikon kätköistä löytyviä trikoita (pinkki Marimekon, pallo Eurokankaasta), sisäpuolelle ompelin Myllymuksujen mangonväristä microfleeceä. Imut ovat vielä työn alla, mutta tarkoituksena on ommella ne bambufleecestä tiimalasin muotoon. Kokona näissä on S.

Vaipoissa loistavinta pienen jätemäärän lisäksi on se, että niiden valmistaminen on suhteellisen edullista. Materiaaleja voi etsiä kirpputoreilta tai vaikkapa omasta vaatekaapista. Imuiksi käyvät esimerkiksi vanhat pyyhkeet tai joustofroteelakanat. Olen itseasiassa jo vähän katsellut isännän vanhoja t-paitoja sillä silmällä :) Ressukka kun ei suostu luopumaan niistä, vaikkei koskaan niitä päälleen enää pistäisikään. Ehkä kuitenkin Papu saa ne lahjoituksena vaipatukseen.

Nyt projektina olisivat sisävaippojen päälle puettavat villahousut.

Tunnustus

Blogi sai ihanan tunnustuksen, joka piristi päivää suunnattomasti. Kaunis kiitos Käsityöperhoselle :)

Haluan laittaa tunnustuksen eteenpäin Caorann ja Hikeä, puikkojen kilinää ja värkkäämistä -blogeille, joiden takana tiedän myös olevan koiraihmisiä :)

Lahjuksia

No niin, nyt on varmaan sopiva aika esitellä lahjoiksi päätyneet valmiit työt. Oletan kaikkien jo avanneen omat lahjansa.

Syksyn aikana opettelin neulahuovutuksen alkeet ja innostuin Sincon "Pienet huopahauvat" -kirjasta. Selkeiden ohjeiden avulla koiria syntyikin monta erilaista ja lopulta uskaltauduin vähän sooloilemaankin. Astman takia omista koirahaaveistaan luopuneelle kummitytölle huovutin kolme erilaista koiraa: ranskanbuldogin, dalmiksen ja kettuterrierin.

Pienimmälle kummipojalle huovutin astetta suuremman koiruuden, rotu muistuttaa etäisesti labradoria.

Kummipojan pakettiin sujahti myös ronsupipa. Koon suhteen olin hyvin epävarma, toivottavasti ei ole ensi keväänä liian suuri pidettäväksi. Lankana Novitan wool. Norsukuvio on Jessica Trompin ja alkuperäinen idea norsuista Jatan ihanasta norsusliparista.

Pikkusiskolle olin jo teettänyt Ifolorin kuvakirjan yhteisestä Italian matkasta, kun sitten näin siskon hiplaavan hurmiossa Indiskan violettia pitsihuivia. Sillä hetkellä päätin, että siskohan saa sellaisen, mutta aivan muuna kuin sähköisenä akryyliversiona. Aikaa kaksi päivää, johon piti mahduttaa myös kaikki sukulaisvierailut, joululeipomiset ja yöunetkin. Mutta niin se vain valmistui!

Malli: Pitsihuivi, Novita talvi 08
Lanka: Novita Rose Mohair, tumman violetti, noin 120g
Modausta: 6 mallikerran sijasta vain 4
Koko: noin 40 x 170 cm

Edellisen postauksen lipastokin on valmis. Pinta hiottiin ja maalattiin sen jälkeen hennosti sävytetyllä valkoisella. Siitä tuli oikein kaunis. Samaan tyyliin entisöidään myös joku aika sitten esitelty pinnasänky. Niistä kuvia myöhemmin.

Project LISÄÄ TILAA

Edelllisessä postauksessa mainitsin ohimennen etsineeni jo jonkin aikaa vanhaa liinavaatekaappia, joka ratkaisisi eteisen jatkuvan säilytys- ja tilaongelman. Monia upeita kaappeja löytyikin, mutta yhtä lukuunottamatta kaikki olivat hieman liian leveitä sille varattuun tilaan. Niin se yksi sopiva meni sivu suun, kun jahkailin vähän liian kauan. Eilen kävimme miehen kanssa Tattarisuon löytötorilla ja sieltä löytyi sitten jotain ihan muuta: ihana vanha tanskalaisvalmisteinen lipasto!

Lipastoa on pidetty todella hyvin, vaikka pieniä käytön jälkiä löytyykin. Tarkoituksena on hioa pinta kevyesti ja pistää uutta maalia pintaan. Sillä käsittelyllä lipastosta tulee kuin uusi. Ihastuin huonekalun siroon muotoon ja ylimmän laatikon kauniiseen avaimeen. Ja katsookaas mitkä upeat hyllypaperit laatikoista löytyivät.

Lipaston päällä on Lilli ontelokuteesta virkatut säilytyskorit. Kuteen tilasin Kauhavan kangas-aitasta, kumpaakin väriä kilon verran. Mallia otin kangasaitan sivuilta löytyvästä ohjeesta, mutta pääosin virkkailin menemään oman pään mukaan.

Koreissa tullaan säilyttämään huiveja, lapasia ja muita tuikitarpeellisia tavaroita. Näitä voisi tehdä lisääkin.